Päätin jokunen viikko sitten alkaa vähentämään omaa sosiaalisen median ja erilaisten verkostojen käyttöastetta. Poistin Twitterin ja Facebookin omat appsit puhelimesta ja Snapchat-tilin kokonaan. Instagramin käytönkin vähensin satunnaiseen omien kuvien postaamiseen. Aluksi ajattelin, että pidän jatkossa somesunnuntain perinteisesti tietokoneella ja mm. vastaan saamiini kommentteihin, mutta tänään totesin, etten halua enää tehdä edes sitä. Laitoin Facebook- ja Twitter-tilini jäähylle ja jätin ainoastaan Instagramin aktiiviseksi, koska sen poistaminen onnistuisi vain lopullisesti enkä halua hävittää kuvia kokonaan. Vähensin kuitenkin sielläkin seuraamani tilit pelkkiin yrityksiin ja oikeasti tuntemiini ihmisiin.
Miksi?
Totesin hiljattain, että olen nyt käyttänyt noin kahdeksan vuotta elämästäni jatkuvaan puhelimen rapsuttamiseen. Joku joskus vertasi iPhonea Klonkun sormukseen, jota pitää koko ajan hieroa ja silittää tyhjä katse silmissä – ”my precious!” Päätin nyt, että mun on aika luopua valtasormuksesta ennenkö se vie minut kokonaan. Lähes kaikki sosiaalinen elämäni on jo monen vuoden ajan ollut älypuhelinvälitteistä. Ja onneksi on ollut virtuaaliset verkostot edes sitä kautta olemassa, koska muuten olisin ollut vielä huomattavasti yksinäisempi! Nyt minulla on kuitenkin taas jo ihan oikeaakin sosiaalista elämää ja ystäviä myös livenä.
Olen myös todennut, että somessa roikkuminen ei enää vain ole yksinkertaisesti kovin coolia vaan siitä on tullut jo ajat sitten ihan liian valtavirtaa, jotta se voisi tyydyttää mun erikoisuudentavoittelun tarpeita. Siitähän siinä kuitenkin on myös ollut kysymys. Poikkeuksetta jokainen tuntemani ihminen myös pyrkii tavalla tai toisella antamaan itsestään sosiaalisissa medioissa totuutta kaunistellumman kuvan ulospäin. Tämä jatkuva oman elämäntarinan virittely ja ”lavastaminen” vaikuttaa varmasti myös omaan minäkäsitykseemme. Ainakin mä olen itse kokenut näin. Onko ruoka-annokseni yhtä herkullinen ja ravitseva, ellen ota siitä kuvaa Instagramiin?
Jos metsässä kaatuu puu ja kukaan ei ole kuulemassa, kuuluuko ääni?
Yleensä olen äkkinäinen isojen liikkeiden mies, mutta nyt ajattelin, että hitaampi muutos voisi olla terveempi ja pysyvämpi. Mulla ei ole edelleenkään mitään sosiaalista mediaa vastaan enkä todennäköisesti poista esim. Facebook-tiliäni kokonaan. Toistaiseksi laitoin tilit kuitenkin jäähylle ja pysyttelen erossa. En aio myöskään ainakaan vielä vaihtaa puhelinta pois, mutta käytän sitä vain jatkossa toisin. Nyt on aika keksiä ihan jotain muuta tekemistä. Mitä se sitten tulee olemaan, jää nähtäväksi. Aiheesta voidaan keskustella lisää vaikka tässä ja minuun saa tietenkin yhteyden perinteisellä puhelimella sekä WhatsAppilla.
minimalismi 