Täytän viikon päästä neljäkymmentä. Jos elän tilastoihin verrattuna optimistisesti kahdeksankymppiseksi, alkaa puolet elämästä olla takana. Ensimmäinen puolikas on ollut hyvin myönteinen ja täynnä monenlaisia elämänvaiheita, joista jokainen on järjestään tuntunut aina edellistä mieluisammalta. Viimeinen kymmenen vuotta huipentuu tulevana lauantaina, kun uskallan vihdoinkin lähteä elämäni ensimmäiselle maratonille. Vuosia olen siitä haaveillut, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa luottavainen, että se on oikeasti mahdollista. Tavoitteena on ensisijaisesti selvitä hengissä ja ylittää maaliviiva omin jaloin, mutta jonkinlainen aikatavoitekin takaraivossa tikittää. Jännittää kuin ripulitautista oravaa, mutta olen optimistinen onnistumisen suhteen. Sen jälkeen juhlinkin selviytymistä ja syntymäpäivää koko ensi viikon.
Toiselle kaudelle minulla ei ole oikeastaan mitään erityisen suuria odotuksia. Olen hyvin tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseeni, vaikka haaveilenkin edelleen enenevässä määrin elämäni rakkaudesta, muutosta Helsinkiin. Kuten olen aiemmin kertonut, minulla on taipumusta elämäntyyliin, jossa on aina jokin projekti käynnissä. Minimalismin myötä olen koittanut opetella suhtautumaan myös näihin jatkuviin tavoitteisiin maltillisemmin. Sen seurauksena myös blogin kirjoittaminen ja tubettaminen on jäänyt vähemmälle. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa edelleen molempia, mutta ilman aikataulupaineita tai suurempia päämääriä. Onko sinulla mielessä jokin minimalismiin liittyvä aihe tai kysymys? Vastaan mielelläni.
Joka kesäinen itsensä keräily ja aurinkokennojen latailu on tänä vuonna onnistunut vähäisestä kesälomasta huolimatta mainiosti suloisten säiden siivittämänä. Pakko myöntää, että huokaisin kyllä jo helpotuksesta, kun helteet viimein hellittivät. Silti olen alkanut haaveilla ensi kesänä vuokraavani talon Espanjasta koko heinäkuun kesälomani ajaksi. Kaksi ensimmäistä viikkoa vietän lasten kanssa ja jälkimmäisen puolen itsekseni. Tervetuloa käymään! Joulua olen muuten ajatellut tänä vuonna juhlia New Yorkissa. Saan pitkästä aikaa kunnolliset veronpalautukset ja päätin toteuttaa Ameriikan matkan nyt, ettei se jää kokonaan pelkäksi ikuiseksi unelmaksi. Olkoon vaikka syntymäpäivälahja itselleni. Kymmeneen vuoteen en olekaan lentänyt, joten sallin itselleni nämä reissut hiilijalanjäljestä huolimatta hyvällä omallatunnolla. Tässähän näitä projekteja nyt sitten jälleen onkin.
Meillä oli muuten mitä mainioin minimalistimiitti heinäkuussa Helsingissä. Osallistujia oli kymmenkunta ja saimme huomaamatta kulumaan seitsemän tuntia (!) leppoisan jutustelun merkeissä. Tulevana sunnuntaina minimalistimiitti myös Turussa ja parin viikon päästä Tampereella, tervetuloa mukaan! Missä muualla sinä haluaisit kokoontua minimalismin merkeissä?
minimalismi 