Kategoriat
yleinen

Miten pääsin eroon torkuttamisesta?

Joululoma on jälleen nautiskeltu ja huomenna on aika palata arkeen. Lomarytmi on päässyt kääntymään melko iltapainotteiseksi, mutta eiköhän jet lagistä taas muutamassa päivässä selvitä. Yleensä loman viimeinen yö on aina hieman katkonainen, vaikkei töihin paluussa mitään ihmeellistä olekaan. Tarkoitukseni oli mennä jo eilen ajoissa unille, mutta en sitten malttanut kuitenkaan, vaan tuli vielä yökyöpelöityä. Heräsin kuitenkin kohtuullisen ajoissa aamulla, joten eiköhän se uni maistu tänään.

Parasta mitä korona- ja etätyövuosi toivat omaan elämääni, ovat paremmat yöunet ja totaalinen torkuttamisen lopettaminen aamuisin. Aiemmin minulla on ollut tapana painaa torkku-nappia ainakin pari kertaa joka aamu, ja niinpä olenkin ollut kroonisesti vartin myöhässä aamuistani jo monta vuotta. Kesän jäljiltä päätin jälleen kerran ryhdistäytyä aamuheräämisten kanssa, mutta koska pelkkä tahdonvoima ei riitä mihinkään, päätin etsiä parempia keinoja.

Epätoivoiset ajat, epätoivoiset keinot?

Niin kauan kuin olen käyttänyt herätyskellona puhelinta, jossa on ollut mahdollisuus torkuttaa, olen torkuttanut. Ostin ensimmäisen nokialaiseni vuonna 1999, joten yli 20 vuotta olen kiusannut itseäni lähes joka aamu. Välillä on ollut parempia kausia, mutta olen palannut vanhoihin tapoihin poikkeuksetta. Koska ongelma on lopulta yksinkertainen, niin on sen ratkaisukin. Tarvitsin herätyksen, jota ei voi torkuttaa!

Ilmeisesti jo jonkin aikaa älypuhelimissa on ollut mahdollisuus ottaa torkkuominaisuus pois käytöstä, mutta se ei minulle ainakaan riittänyt. Aamu-unisena ihmisenä onnistuin puolinukuksissakin käyttämään sen verran luovuutta, että suljin herätyksen ja asetin uuden 10 minuutin päähän. Tarvitsin järeämpiä aseita.

Tajusin, että ainut tapa päästä herätyksen soidessa oikeasti ylös, on viedä puhelin illalla toiseen huoneeseen, josta se aamulla herättää mahdollisimman isolla mekkalalla. Mutta tämäkään ei riittänyt. Pehmeä peitto ja lämmin sänky olivat liian kutsuvia edelleen, vaikka sieltä oli jo kerran päässyt kömpimään pois. Alkoi tuntua toivottomalta.

Kovaääninen herätyskello olisi varmasti ollut kaikkein yksinkertaisin ratkaisu, mutta lapsuusmuistot rämisevästä wanhan ajan vekkarista olivat liian traumaattisia. En halunnut pompata sängystä ylös kauhun vallassa. Olin vuosien ajan harkinnut myös kirkasvalolampun kokeilemista. Josko siitä löytyisi apu ja virkistys aamuihin. En kuitenkaan halunnut ostaa erillistä lamppua pelkästään tähän tarkoitukseen.

Miten torkuttamisesta pääsee irti?

Päätin siirtyä valaistuksessakin nykyaikaan ja hankin kaikkiin valaisimiini Philips Hue -älylamput. Ne ovat wifin kautta yhdistettynä ohjausyksikköön, jonka avulla valoja voi säätää ja ajastaa haluamallaan tavalla. Syksyn alkaessa hämärtää säädin kaikki asuntoni valot kirkastumaan aamuisin mahdollisimman kylmäsävyisinä pikkuhiljaa viidessätoista minuutissa. Syttyminen alkaa viisi minuuttia ennen varsinaista herätystä ja useimmiten heräänkin pelkkään valoon, ennen kuin Apple Watch ranteessani alkaa edes värisemään. Enkä tarvitse herätykseen siis enää ollenkaan ääntä tai puhelinta! Valon asteittainen lisääntyminen onnistuu ilmeisesti huijaamaan elimistöäni virkistymään, vaikka ulkona onkin vielä säkkipimeää.

Illalla valot myös himmenevät automaattisesti hyvissä ajoin ennen kuin on aika siirtyä unten maille. Kello muistuttaa vielä varttia ennen nukkumaanmenoa, että on aika rauhoittua ja viedä puhelin työhuoneeseen lataukseen. Useimmiten pyrin kuitenkin lopettamaan ruutujen tuijottelun jo vähän aiemmin, ja tarttumaan vaikka kirjaan mieluummin.

Olen myös mitannut unen kestoa ja laatua kellolla koko vuoden ajan. Tuloksena on tietysti vain karkea arvio, mutta kyllä se suuntaa antaa. Olen joutunut hyväksymään, että jos haluan olla unessa vähintään 7,5 tuntia yössä, täytyy minun olla sängyssä silmät kiinni yli kahdeksan tuntia. Sen verran yöllä tulee kuitenkin heräiltyä kylkeä kääntämään tai käymään vessassa. Olen onneksi aina ollut nopea nukahtamaan uudelleen, joten heräilyt eivät sinänsä haittaa. Aivan viimeisinä viikkoina ennen joulua pääsin jopa lähemmäs 8 tunnin unia. Tähän haluan palata mahdollisimman pian myös loman jälkeen.

Viime syksystä alkaen olen ollut joka aamu tasan kahdeksalta läppäri auki firman Slackissä toivottamassa hyvää huomenta. Yhden kerran taisin unohtaa ja pari kertaa olin muutaman minuutin myöhässä. Joka tapauksessa huomattava parannus aiempaan!

Onko sinulla vinkkejä parempiin yöuniin? Miten olet selvinnyt torkutuksen vaaroista?

Kategoriat
minimalismi

Minimalistin aamurutiinit

Pari viikkoa sitten oman elämänsä Linkedin-supertähti Mark Sloan (v)ihastutti yliluonnollisuutta hipovalla aamurutiinipäivityksellään. Olen itse jo vuosia haaveillut rauhallisesta, hyviä asioita täynnä olevasta aamuhetkestä, mutta edelleen se omalla kohdalla koostuu useimmiten lähinnä kolmen vartin torkuttamisesta ja hätäisestä kupillisesta kahvia puhelinta selaten. Jälleen kerran ajattelin kokeilla jotain muuta, ja päätinkin ottaa syyskuun ajaksi testiin puhelimettoman aamun. Laitan illalla iPhonen lataukseen eteisen laatikoston päälle ja otan sen käteen vasta lähtiessäni töihin. Tähän asti minulla on aina ollut herätys puhelimessa, joten siihen on tullut tartuttua heti aamulla ensimmäisenä. Olen ajatellut, etten herää rannekellon piipitykseen, mutta ainakin perjantaina se toimi aivan mainiosti.

Mitä sitten tilalle? Rakastan hitaita aamuja ja viikonloppuisin saatankin juoda kahvia sängyssä ja käyttää aamiaiseen paljon aikaa. Usein kuuntelen myös musiikkia tai luen kirjaa aamukahvin yhteydessä. Haluaisin, että aamuni olisivat rauhallisia myös arkisin, mutta koska olen myös aamu-uninen, pyrin siihen, että minulla on noin tunnin verran omaa aikaa ennen töihinlähtöä. Syksyn mittaan on tarkoitus myös opetella menemään nukkumaan nykyistä noin puoltayötä aiemmin, mutta se olkoon sitten vaikka lokakuun projekti.

Aamun tuntiin pyrin mahduttamaan ainakin seuraavia asioita:

  • nousen heti, kun kello herättää
  • mukillinen hyvää kahvia on elinehto heräämiselle
  • vähän venyttelyä sillä aikaa, kun kahvi tippuu
  • 10 minuutin mindfulness-harjoitus Headspace:n avulla
  • aamupalan syöminen, pari ruispalaa tai rahkaa/puuroa mustikoilla
  • muutama sivu hyvää kirjaa aamupalan ohessa
  • haluaisin myös kirjoittaa edes vähän joka aamu
  • ellen ole illalla käynyt lenkillä ja saunassa, käyn suihkussa aamuisin
  • sänky jää liian usein petaamatta, pyrin ryhdistäytymään tässäkin
  • töihin kävellessä kuuntelen usein musiikkia, mutta voisin aloittaa sen myös jo kotona

Näillä eväillä aion syyskuun aikana tehdä aamuistani leppoisampia ja päivistä entistäkin parempia. Enkä ota stressiä, vaikka välillä päätyisin perinteiseen torkutteluun, mutta uskon kuitenkin, että pirteät syysaamut ovat uusi musta. Be more with less -blogista löytyi muuten hyviä vinkkejä aamurutiinien rakentamiseen pienin askelin. Millaisista palasista sinun aamusi koostuvat?